kpl 14

Maapallossa on kolme sisärakennetta kuori, vaippa ja ydin. Sisäydin on sisimpänä maapallon keskellä. Se on kuuma ja tiheä ja muodostunut raudasta ja nikkelistä. Koska ytimessä on valtava paine, rauta ja nikkeli ovat kiinteässä muodossa. Ulkoydin on sulaa ainesta ja se on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä muodostaa sähkövirtoja. Niistä muodostuu magneettikenttä, joka suojaa avaruudesta saapuvalta kosmiselta säteilyltä.

      Vaippakerros sijaisee ulkoytimen ja kuoren välissä. Siinä tapahtuu radioaktiivista hajoamista, joka tuottaa lämpöä. Lämmön jakautuessa epätasaisesti seuraa konvektiovirtauksia eli hidasta liikettä. Ne saavat litosfäärin eli maapallon ylimmän kerroksen liikkeelle. Maapallon kuori on kiinteää kiveä. Mantereinen kuori on keskimäärin 30 kilometriä paksu ja se on muodostunut suurimmaksi osaksi graniitista. Mereinen kuori on ohuempi vain viisi kilometriä. Aines on vulkaanista basalttista kiveä ja raskaampaa kuin mantereinen kuori.

Maapallon kuorikerros muodostuu useista litosfäärilaatoista, jotka liikkuvat eri suuntiin. "50 miljoonaa vuotta sitten kaikki maapallon mantereet olivat yhdessä. Tämä supermanner oli nimeltään pangaea.






Valtameren pohja on nuorempaa mantereisiin verrattuna, koska valtamerten keskiselänteella syntyy uutta Maan kuort, kun kaksi litosfäärilaattaa erkanevat. Keskiselänteelle muodostuu yleensä vuorijono. Jos basalttista laavaa purkautuu paljon, syntyy saaria kuten Islanti. Erkanemissaumoja voi syntyä myös mantereille.

Mereisen litosfäärilaatan törmätessä mantereiseen laattaan, se painuu raskaampana hitaasti mantereisen laatan alle ja sulaa. Törmäyskohtaan syntyy syvänmerenhauta. Rannikolle mantereisen laatan viereen syntyy poimuvuoristo.

Kahden mereisen laatan törmätessä syntyy syvänmeren hauta sekä vulkaaninen saarikari. Mantereisten laattojen törmätessä muodostuu korkea vuoristo. Litosfäärilaattojen sivuamiskohdassa eli hankaussaumoissa on jatkuvasti heikkoja maanjäristyksiä.