19- Jäätikön jäljet

liikkuva jää kuluttaa kallioperää, eli tapahtuu jäätikköeroosiota. Jäätikkö syntyy sille alueelle, minne sataa lunta. Tätä kutsutaan jäätikön akkumulaatio- eli kasaantumisalueeksi.  Lumi pakkautuu jääksi, jonka paino saa jään virtaamaan laaksoja kohti.

Jäätikköä, joka liukuu laaksoja pitkin rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta, kutsutaan laaksojäätiköksi. Se murskaa samalla kallioperää, jolloin jäätikkö repii kalliosta palasia, ja silloin syntyy moreenia. Jäätikön liikkuessa muodostuu U-laaksoja. Vuonoja syntyy, kun laaksojäätikö virtaa mereen.

Vuono

Kylmän ilmaston vallitessa syntyy mannerjäätikkö. Mannerjäätikkö toimii samalla tavalla kun laaksojäätikkö, mutta paljon tehokkaammin, koska jäätä on enemmän. Mannerjäätikkö tasoittaa pinnan muotoja, muodostaa kumpuja ja hioo kallioperää tasaiseksi.

Drumliinit syntyvät, kun mannerjäätikkö etenee kallioytimen ylitse. Kallio kovertaa jäähän kolon, joka täyttyy ympärilta puristuvasta pohjamoreenista. Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut aines hioo kalliot sileiksi.

Mannerjäätikkö on hionut Suomesta pois kaksi vuoristoa, Svekofennidit ja Karelidit. Niistä on jäljellä kumpuilevat peneplaanit.

Jäätikön sulamisvedet ovat aiheuttaneet myös erilaisia muodostumia. Sulaminen oli ajoittain nopeaa, jolloin virtaava vesi kuljetti irtainta ainesta ja kasasi eri lajitteet kerroksiksi virtauksen hidastuessa uudelleen. Sulamisvesivirran pohjalla olevat kivet loivat pohjan harjuille, joiden päälle hienohko hiekka ja sora kasaantuivat.  Savikerrokset ovat muodostuneet, kun kaikkein hienojakoisin aines on kulkeutunut jääjarven seisovaaan veteen ja vajosi hitaasti pohjalle. Jääjärveen syntyi myös jäätikköjoen deltoja. Deltat ovat merenpinnan tasossa olevia laakeita muodostumia. Sandur on kuivanmaandelta, joka syntyi kun jäätikköjoki laski kuivalle maalle.
                Supat vat muodostuneet, kun jäälohkare on hautautunut maakerrostumaan esim. harjun tai deltan sisälle. Jään sulaessa maa-aines romahti ja syntyi kuoppa. Suppien pohjalla on yleensä järviä.

Mannerjäätikkö painoi kallioperää alaspäin ja jään sulaessa pois, maa on alkanut kohota takaisin ylöspäin. 60 % Suomesta on ollut joskus meren tai jääjärven peittämä eli subakvaattinen. Alueita, jotka eivät ole koskaan olleet veden peittämiä kutsutaan supra-akvaattisiksi. Maan kohoaminen on suurinta Pohjanlahden rannikolla. Maan kohoamisen seurauksena rannat madaltuvat ja rantaviiva siirtyy.