Kallioperä muodostuu kivilajeista, jotka voidaan luokitella kolmeen eri ryhmään niiden syntytavan perusteella. Pääluokat ovat magma-, sedimentti -ja metaformisiin eli muuttuneisiin kivilajeihin.
Magmakivet syntyvät maapallon sisällä olevasta magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä. Ne muodostavat 90 % maapallon kallioperästä, mutta ovat usein muiden kivilajien, maaperän tai meren peittäminä. Magmakivet jaetaan kahteen eri luokkaan syvökiviin ja pintakiviin. Syväkivet ovat tiiviitä ja ne syntyvät maankuoren sisällä kovassa paineessa ja korkeassa ämpötilassa. Ne jähmettyvät hitaasti ja niihin muodostuu suuria mineraalikiteitä. Syväkiviä ovat esimerkiksi graniitti ja dioriitti.
Pintakivet syntyvät tulivuorenpurkauksista ja laavavirtauksista. Pintakivet ovat huokoisia ja kevyitä ja niissä olevat mineraalikiteet ovat pieniä. Pintakivet jähmettyvät nopeasti. Niistä esimerkki on hohkakivi.
![]() |
graniitti |
![]() |
hohkakivi |
Metamorfiisiset eli muuntuneet kivilajit syntyvät, kun litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa ja suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilejien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Metamorfisissa kivilajeissa tyypillisä muotoja ovat liuskeisuus ja suuri raekoko, joka kasvaa lämpötilan ja paineen noustessa. Metamorfoosissa osa graniitista muuttuu gneissiksi, savikivestä tulee kiilleliusketta ja kalkkikivestä marmoria.
![]() |
gneissi |
Veden, tuulen ja jäätiköiden kuljettama kallioperästä rapeutunut aine kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi eli maalajikerrostumiksi. Yläpuolisten sedimenttien paino nostaa painetta alemmissa kerrostumissa, jotka kivettyvät sedimenttikiviksi eli kerrostuneiksi kiviksi. Tämä prosessi on nimeltään diageneesi. Sedimenttikivessä on usein alkuperäisen sedimentin rakeita, esimerkiksi hiekkarakeita selvinä kerroksina. Osa sedimenttikivistä on eloperäisiä, esimerkiksi kalkkikuoristen eliöiden jäänteistä kivettynyt kalkkikivi tai kasvijäänteistä syntynyt kivihiili.
![]() |
kalkkikivi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti