Meret peittävät 70% maapallon pinnasta. Meret jaetaan valta- ja sivumeriin. Valtameriä on Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri. Valtamerien keskisyvyys on 4 kilometriä. Mantereiden reunoilla on mannerjalusta, joka on rantaviivasta 200 metriin asti.
Valtamerissä on kerroksellinen rakenne, kuten ilmassa. Aurinko lämmittää pintaa ja pintaosan paksuus voi olla jopa 500 metriä. Lämpimän kerroksen alla on termokliini, jonka alapuolle on hyvin kylmää vettä merenpohjaan asti.
Meriveden jatkuva liike ja veden kiertäminen kaikkialla on merivirtauksia. Merivirrat ovat pysyviä, jotka syntyvät pasaati- ja länsituulten vaikutuksesta. Kylmä merivirta kuljettaa kylmempää vettä, kuin samalla leveyspiirillä yleensä vallitseva meriveden lämpötila. Lämmin merivirta taas kuljettaa lämpimämpää vettä. Kylmät merivirrat viilentävät rannikkoalueiden keskilämpötiloja ja aiheuttavat kuivuutta ja lämmin merivirta lämmittää keskilämpötiloja ja lisää sateita.
Päiväntasaajavirran aiheuttaa koillis- ja kaakkoispasaati. Se liikkuu päiväntasaajan molemmin puolin länttä kohti. Coriolisilmiön takia päiväntasaajan vedet kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle.
Vedellä on myös pystysuuntaista liikettä. Painuminen pohjaan tai kumpuaminen syvyyksistä pintaa kohti. Vajoamisen aiheuttaa tiheyden kasvvu veden kylmentyessä tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Napa-alueiden merissä kylmän suolaisen veden vajoaminen, vesimassojen tiheyseroista aiheutuu Syvänmeren virrat. Merivirran törmätessä mannerjalustaan valtameren vesi sekoittuu hyvin ja syntyy kumpuamista. Vedestä tulee tällöin ravinteikasta, mistä seuraa planktoneliöiden kasvua. Tällaisilla paikoilla on erinomaiset kalastusalueet.
Ranskaa ympäröivät Välimeri ja Biskajanlahti, joka yhdistyy Atlantin valtamereen.
tehtvä s. 51 4. Thaimaalaisen pojan jalkapallo löytyi Alaskan rannikolta, koska merivirrat kuljettivat sen sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti