11- ilmasto muuttuu

Kasvihuonekaasut vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani lämmittävät maapalloa 33 astetta. Ihmisen takia kasvuhuoneilmiö on voimistunut, koska suuri osa maapallon hiil- ja öljyvaroista on käytetty ja hiil on vapautunut takaisin ilmakehään hiilidioksidina.

Maapallolla on ollut viisi jääkautta. Jääkausiaikojen välissä on lämpimiä kajsoja, interglasiaaleja, jossa mekin elämme nyt. Jäätiköitymiseen vaikuttavat muutokset Maan kiertoradassa, mannerten sijainti maapallolla, pinnanmuodot, vuortenpoimutus, muutokset merivirroissa ja ilmakehän kaasujen koostumus.

Ilmasto voi muuttua Maan akselin kallistuskulman vaihtelun takia, Auringon säteilyn määrän ja jakautumisen perusteella, katastrofien seurauksena, ja myös voimakkaat tulivuorten purkaukset.

10- ilmasto

Ilmasto on tietyn alueen säät ja sen vaihtelut pitkällä aikavälillä. Yleensä sitä tutkitaan 30 vuotta. Ilmastoon vaikuttavat etäisyys merestä ja päiväntasaajasta, korkeus merenpinnasta, merivirrat ja tuulet.

Vladimir Köppenin tekemä luokittelu on käytetyin rajaus eri ilmastovyöhykkeistä. Siinä ilmastot jaetaan viiteen pääluokkaan. Trooppiset ilmastot, kuivat ilmastot, lauhkeat ilmastot, viileät ilmastot ja jääilmastot. 

Päiväntasaajalla sijaitsee trooppiset ilmastot. Sademäärä on suuri ja kuukauden keskilämpötila on yli 18 astetta. Tähän ilmastoon kuuluu sademtsä,-savanni- ja monsuuniilmastot.

Kääntöpiirien molemmin puolin on kuiva ilmasto. Koska siellä sijaitsee hepoasteiden korkeapainealueet, sademäärä jää pieneksi ja sää on kuumaa tai lämmintä. Tähän ryhmään kuuluu aavikko- ja aroilmastot.

Kääntöpiirien ja napapiirien välissä on lauhkea ilmasto. Meren läheisyys aiheuttaa lauhkeuden. Läpi vuoden sataa, kesät on lämpimiä ja talvet leutoja. Lauhkeaan ilmastoon kuuluu kostea subtrooppinen ilmasto, kostean lauhkea ja välimerenilmasto.

Kääntöpiirien ja napapiirien välissä on myös viileä ilmasto, mutta se sijoittuu selkeästi mantereen puolelle. Ympäri vuoden sataa tasaisesti ja kesät ovat lauhkeita ja talvet kylmiä.

Jääilmasto on napojen ympärillä. Siellä sijaitsee tundra-alueet ja jäätiköt.

Mikroilmasto tarkoittaa pienilmastoa. Esimerkiksi rinteen etelä- ja pohjoispuolella on erilainen ilmasto. Mesoilmastolla tarkoitetaan kaupungin ilmastoa, joka on yleensä 1-2 astetta lämpimämpi kuin sen ympärillä olevilla alueilla. Makroilmastksi kutsutaan laajalla alueella vallitsevaa ilmastoa.

Ilmastodiagrammit kertovat tietyn alueen ilmaston. Siinä näkyy kuukausien keskilämpötila (punainen käyrä) ja sademäärät (siniset pylväät). Esimerkiksi  lämpötilakäyrän ollessa lähes suora ja sateita tulee tasaisesti ympäri vuoden, se kertoo tropiikin ilmastosta. Alaspäin menevä suora kertoo alueen sijaitsevan eteläisellä pallonpuoliskolla, ja ylöspäin menevä suora pohjoisella pallonpuoliskolla. Suuret lämpötilaerot kertovat alueen sijaitsevan mantereella ja kaukana päiväntasaajasta.

El Nino on ilmastohäiriö, jonka seurauksena päiväntasaajan merivirta virtaa päinvastaiseen suuntaan, kuin normaalisti. Tämä aiheuttaa Austraaliaan kuivuutta ja Perun rannikolle voimakkaita sateita. La Nina ilmiön aikana Australiassa on voimakkaita sateita ja Perussa erityisen kuivaa ja viileää.

Suomen sääoloihin vaikuttaa NAO- ilmiö, Pohjois-Atlantin värähtely. Kun Islannissa on syvä matalapaine ja Azoriessa korkeapaine, Fennoskandiassa on lauha ja mereinen ilma. Päinvastoin, kun Azorien korkeapaine on heikompi, Fennoskandiaan virtaa kylmempää ilmaa.

9- Sää

Sää on hetkellinen ilmakehän tila jollakin alueella. Säätekijät vaikuttavat säähän. Niitä ovat lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilmankosteus, ilmanpaine ja auringonsäteily.

Säätiloihin vaikuttaa sijainti maapallolla. Päiväntasaajalla sää pysyy koko vuoden melkosamanlaisena, mutta Suomessa säät vaihtelevat melkein päivittäin. Syklonit vaikuttavat esimerkiksi Euroopassa. Ne ovat liikkuvia matalapaineita, joten säätä on hankala ennustaa pitkälle aikavälille. Kylmän rintaman ja lämpimän rintaman rajakohtaan syntyy kieleke, jossa lämmin ilmakohoaa kylmän päälle ja syntyy matalapaine. Lämmin rintama syntyy syklonin etureunaan. Sen tyypillisiä piirteitä ovat pilvisyys ja pitkäkestoiset sateet. Syklonin takareunaan syntyy kylmärintama, jonka piirteitä ovat sadekuurot ja ukkonen.

Okluusiorintamaksi kutsutaan tilannetta, jolloin kylmä rintama saavuttaa lämpimän rintaman, ja lämmin rintama on kohonnut kokonaan maanpinnasta.

Etelä-Ranskassa sää on kesäisin kuuma ja ei sada paljon. Talvella on viileää ja sataa enemmän. Pohjois-Ranskassa sataa ympäri vuoden tasaisesti.

Ranskan sää 28.10- 2.11. 2014

kappale 8- sateet

Ilman nousevia ilmavirtauksia ei ole sadetta. Sade syntyy pilvissä. Ilma nousee ylöspäin, jäähtyy ja tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi.

Veden määrää voidaan mitata absoluuttisesti. Se ilmaisee veden määrön grammoina kuutiometriä kohden. Suhteellinen kosteus ilmaisee veden määrän prosentteina siitä osuudesta, jonka tietyn lämpötilan ilma maksimissaan pidättää.

Pilvessä sade voi syntyä kahdella tavalla. Törmäys-yhdistymisprosesissa pilvipisarat kasvavat suuriksi ja ne törmäilevät toisiinsa. Jääkideprosessissa pilven yläosa jäähtyy -15 asteeseen, jolloin syntyy jääkiteitä. Vesihöyryn härmistyessä jääkiteet kasvavat ja alkavat pudota maahan.

Sadetyypit jaetaan kolmeen päätyyppiin.
Konvektiosade syntyy Auringon lämmittäessä maata. Maasta haihtuu vettä ylöspäin ja kostea lämmin ilma muodostaa sadepilviä kohotessaan.

Orografiset sateet eli vuoristosateet syntyvät kun mereltä saapuva kostea ilma kohtaa vuorenrinteen ja kohoaa ylöspäin. Ilmamassa viilenee ja tiivistyy sateiksi merenpuoleisilla rinteillä.

Rintamasateita esiintyy polaaririntamassa syklonin yhteydessä. Sateita syntyy kylmän ilmamassan pakottaessa lämpimän ja kostean ilman kohoamaan ylös.

Pohjois-Ranskassa sataa tasaisesti ympäri vuoden ja Etelä-Ranskassa sataa vain talvella.

kappale 7- Meret lämmittävät ja viilentävät

Meret peittävät 70% maapallon pinnasta. Meret jaetaan valta- ja sivumeriin. Valtameriä on Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri. Valtamerien keskisyvyys on 4 kilometriä. Mantereiden reunoilla on mannerjalusta, joka on rantaviivasta 200 metriin asti.

Valtamerissä on kerroksellinen rakenne, kuten ilmassa. Aurinko lämmittää pintaa ja pintaosan paksuus voi olla jopa 500 metriä. Lämpimän kerroksen alla on termokliini, jonka alapuolle on hyvin kylmää vettä merenpohjaan asti.

Meriveden jatkuva liike ja veden kiertäminen kaikkialla on merivirtauksia. Merivirrat ovat pysyviä, jotka syntyvät pasaati- ja länsituulten vaikutuksesta. Kylmä merivirta kuljettaa kylmempää vettä, kuin samalla leveyspiirillä yleensä vallitseva meriveden lämpötila. Lämmin merivirta taas kuljettaa lämpimämpää vettä. Kylmät merivirrat viilentävät rannikkoalueiden keskilämpötiloja ja aiheuttavat kuivuutta ja lämmin merivirta lämmittää keskilämpötiloja ja lisää sateita.

Päiväntasaajavirran aiheuttaa koillis- ja kaakkoispasaati. Se liikkuu päiväntasaajan molemmin puolin länttä kohti. Coriolisilmiön takia päiväntasaajan vedet kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle.

Vedellä on myös pystysuuntaista liikettä. Painuminen pohjaan tai kumpuaminen syvyyksistä pintaa kohti. Vajoamisen aiheuttaa tiheyden kasvvu veden kylmentyessä tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Napa-alueiden merissä kylmän suolaisen veden vajoaminen, vesimassojen tiheyseroista aiheutuu Syvänmeren virrat. Merivirran törmätessä mannerjalustaan valtameren vesi sekoittuu hyvin ja syntyy kumpuamista. Vedestä tulee tällöin ravinteikasta, mistä seuraa planktoneliöiden kasvua. Tällaisilla paikoilla on erinomaiset kalastusalueet.

Ranskaa ympäröivät Välimeri ja Biskajanlahti, joka yhdistyy Atlantin valtamereen.

tehtvä s. 51 4. Thaimaalaisen pojan jalkapallo löytyi Alaskan rannikolta, koska merivirrat kuljettivat sen sinne.

kappale 6

Merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä muodostuu vesikehä eli hydrosfääri. Suurin osa maapallon vesistä on suolaisissa merissä. Makeaa vettä maapallolla on vain alle 3 %.  Makea vesi on juomakelpoista, mutta se on jakautunut epätasaisesti. Osa siitä pintavetenä joissa ja järvissä, suurin osa pohjavetenä.

Maapallon vesi kiertää jatkuvasti mantereiden, valtamerien ja ilmakehän välillä. Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima pitävät yllä veden kiertokulkua eli hydrologista kiertoa. Auringon säteilyn vaikutuksesta vesi haihtuu meristä ja mantereilta ilmakehään, mistä tuulet kuljettavat vededn paikasta toiseen.

Lämpö saa aikaan veden haihtumisen eli evaporaation pintavesistä ja kasvien pinnalta.

Pohjavesi on maanpinnan alle imeytynyttä, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunutta vettä. Veden imeytymiseen vaikuttavat maa- ja kallioperän vedenjohtavuus, sateen määrä ja kesto, maaston muodot, maanpinnan laatu ja kasvillisuus. Parhaiten vettä läpäisee sora ja heikoiten savi. Pohjaveden pinta on keskimäärin 2-4 metrin syvyydellä Suomessa. Pohjavesi on korkeimillaan keväisin lumien sulamisen jälkeen ja syyssateiden aikaan. Pohjavettä poistuu lähteisiin ja vesistöihin. Sen pinnan tasoon vaikuttaa myös ihminen ojituksilla ja pohjaveden pumppaamisella.

Säännöllistä veden pinnan laskua ja nousua kutsutaan vuorovedeksi.Tämä aiheutuu Kuun, Maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä Maan pyörimisestä akselin ympäri. Eniten vuorovesi-ilmiöön vaikuttaa Kuu. Kun Kuu on jonkin paikan yläpuolella, se vetää valtameren vettä itseään kohti ja aiheuttaa mereen pullistuman, samaan aikaan toisella puolen maapalloa vesi nousee.  Nousuvesi eli vuoksi ja laskuvesi eli luode esiintyvät kahdesti vuorokaudessa, 12 tunnin ja 25 minuutin välein. Auringon, Kuun ja Maan ollessa samalla akselilla aiheutuu voimakas nousuvesi eli tulvavuoksi. Se aiheutuu Kuun ja Auringon vetovoimien yhdistyessä. Vajaavuoksi eli tavallista matalampi nousuvesi taas aiheutuu Kuun ollessa suorassa kulmassa Maahan nähden. Vuorovesi-ilmiön voimakkuus vaihtelee merien syvyyksien ja merenpohjan muodon takia.

Vedenjakaja rajaa valuma-alueen, joka koostuu maa- ja vesialueesta, jolta vesi poistuu laskujokea pitkin. Tähän voi kuulua useita järviä ja jokia. Valuma-alueelta mitataan vesitasetta. Siinä otetaan huomioon alueelle satanut vesi (P), alueelta haihtunut vesi (E) sekä pinta- ja pohjavesivaluntana alueelta poistunut vesi (R). Lisäksi mitataan vesivarastojen muutoksia. Tällöin saadaan vesitaseyhtälö.

s. 45 T. 2
Evapotranspiraatio on yhteisnimitys veden kiertokulussa haihtumiselle sekä kasvien elintoimintojen mukana tapahtuvalle haihtumiselle. Silloin vesi kulkeutuu kasvin juurien ja varren kautta ja haihtuu pinnan kautta pois.

kappale 5

Auringon säteilyn epätasaisuus aiheuttaa ilmanpaine-eroja maapallolla. Ilmanpaine-erojen takia syntyy tuulia. Tuulet puhaltavat korkeapaineesta matalapaineeseen.

Päiväntasaajan alueilla on matalapainetta, koska maa ja meri lämpenevät ja lämmittävät ilmaa. Ilmanpaine alenee silloin ja syntyy matalapaineenalueita. Se aiheuttaa sateita ja päiväntasaajalla on paljon sademetsiä.

Hepoasteilla vallitsee korkeapaine. Päiväntasaajalta kohonnut lämmin ilma kohoaa ylös kääntyy pohjoiseen ja etelään, jäähtyy ja syntyy korkeapainealueita. Hepoalueilla on yleensä kuivaa ja aurinkoista.

Napa-alueet saavat vähiten Auringon säteilyä, joten ilma on siellä kylmää. Laskevat ilmavirtaukset aiheuttavat napojen korkeapainealueet. Napa-alueilta puhaltaa kylmiä tuulia ja ne muuttuvat itätuulisiksi. Hepoasteilta taas syntyy länsituulia. Kun kylmät itätuulet ja lämpimät länsituulet kohtaavat syntyy polaaririntaman matalapainealueita. Näillä alueilla syntyy matalapainetta kaikkina vuodenaikoina.

On olemassa myös monsuunituulia, jotka vaikuttavat alueeseen ja muuttavat näin ilmastoa. Ne aiheutuvat mantereen ja meren eilaisesta lämpenemisestä. Kesämonsuunin aikana on sateista ja talvimonsuunin aikana lämmintä ja kuivaa.

Paikallistuulet ovat pienempiä ja muuttuvat yleensä vuorokauden mukaan suuntaa vaihtavia. Maa-ja merituulia esiintyy rannikoilla. Nämä tuulet johtuvat maan ja meren erilaisesta lämpenemisestä. Merituuli syntyy, kun maa lämpenee nopeammin kuin meri ja maan ylle muodostuu matalapaine. Maatuuli on merituulen vastakohta.

Rinnetuulia esiintyy vuoristoissa vuorenrinteen ja laakson lämpötilaeroista johtuen.

Valumatuulet ovat rinnetuulia voimakkaampia. Ne puhaltavat vuoristoista, ylängöiltä tai jäätiköiltä.

Ranskan keskiylängöllä syntyy mistraalituulia, jotka puhaltavat Välimeren luoteisosaan. Mistraalituulet ovat voimakkaita ja kylmiä.

Föhntuuli on lämmintä ja kuivaa tuulta, joka syntyy kun kostea ilmamassa kohoaa vuorenrinnettä ylöspäin.

Tornadot ovat voimakkaita, pyörteisiä  ja suppilomaisia myrskytuulia, jotka syntyvät yleensä ukkospilvien yhteydessä. Ne aiheuttavat yleensä paljon tuhoa.

Tehtävä s.38

4. Ihminen on hyödyntänyt tuulia sähköntuotannossa.

kappale 4

Ilmakehä eli atmosfääri koostuu erilaisista kerroksista. Kerrokset jaetaan kaasukoostumuksen tai lämpötilan mukaan. Ilmakehä jaetaan myös kaasujen tiiveyden perusteella kahteen eri kerrokseen, homosfääriin ja heterosfääriin.

Ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä tapahtuvt sääilmiöt ja on elämälle soveltuva kerros.  Stratosfäärissä sijaitsee otsonikerros, joka suojaaabultravioletti säteilyltä. Kolmas kerros on mesosfääri, jossa meteorit yleensä iskeytyvät ilmakehään. Ylin kerros on termosfääri, jossa lämpötila alkaa nousta. Termosfäärin alaosassa , ionisfäärissä, esiintyy revontulia.

Aurinkovakioksi kutsutaan Auringon säteilyn määrää ilmakehän ulkorajalla pinta-alayksikköä kohti. Puolet Auringon säteilystä saavuttaa maanpinnan, mutta osa säteilystä heijastuu pilvistä tai siroaa takaisin avaruuteen ilman molekyyleistä.

Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, että Auringosta tuleva säteily pääsee maanpinnalle ja samalla estää lämpsäteilyä karkaamasta suoraan takaisin avaruuteen. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon lämpötila olisi niin alhainen, ettei elämää olisi. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat  vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.

Ranskassa troposfääri ulottuu noin 12 kilometrin korkeuteen. Päiväntasaajalla korkeus on 16 kilometriä ja navoilla 8 kilometriä.

Ranskan pääkaupungin Pariisin hiilidioksi päästöt ovat suuret, kaupungin koon vuoksi. Ihmisten lisäämä toimita, kuten autot ja tehtaiden päästöt lisäävät kasvihuonekaasujen määrää, mikä johtaa ilmastonlämpenemiseen.

Tehtävä s. 31
4. Taivas on sininen, koska ilmakehän molekyylit sirottavat auringon valoa siten, että sininen ja ultravioletti poikkevat auringon säteilyn suunnalta eniten. Sironnutta valoa näkee tällöin, joka suunnalta ja taivas on sininen. Ilman ilmakehää taivas olisi pikimusta.

kappale 2

Maailmankaikkeus on syntynyt alkuräjähdyksestä. Alkuräjähdyksessä syntyi tähtiä ja galakseja. Galaksit etääntyvät toisistaan koko aja ja siksi maailmankaikkeus laajenee. Aurinko on tavallinen tähti, joka sijaitsee Linnunrata-galaksissamme.

Planeetat syntyivät aurinkokunnassa todennäköisesti supernovan räjähdyksessä. Supernova tarkoittaa suurimassaisen tähden räjähtämistä. Aurinkokuntaan kuuluvat Aurinko, jonka ympärillä ovat planeetat ja kuut. Niiden lisäksi aurinkokunnassa on myös kääpiöplaneettoja, asteroideja, meteoroideja ja komeettoja. Aurinkokuntamme planeettojen nimet ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, jotka ovat kiviplaneettoja ja Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus, jotka  ovat kaasuplaneettoja. Planeetat kiertävät aurinkoa niiden omilla kiertoradoilla. 

Auringon fuusioreaktio mahdollistaa elämän maapallolla. Reaktiossa vapautuu niin paljon energiaa, joka säteilee avaruuteen ja siitä eteenpäin Maahan. Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden jaksoissa. Aktivisuus näkyy auringonpilkkujen runsautena. 

Tehtävä s. 19
2. Eksoplaneetat ovat aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevia planeettoja. Niitä on löydetty 1700.

Kappale 3

Ranska kuuluu aikavyöhykkeeseen +1, joka kertoo paikallisajan. Suomeen verrattuna Ranskassa kello on tunnin taaksepäin. Ranska sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun aurinko paistaa Kravun kääntöpiirille kohtisuoraan, pohjoisella pallonpuoliskolla eri Ranskassa on kesä. Auringon paistaessa Kauriin kääntöpiirille Ranskassa on taas talvi, koska pohjoinen pallonpuolisko on käätyneenä auringosta poispäin.

Maapallon kiertäminen Auringon ympäri luo vuodenajat. Ranskassa on neljä vuodenaikaa kevät, kesä, syksy ja talvi,

Keskikesällä ja keskitalvella on seisauspäivät, jolloin Auringon zeniittiasema käy kääntymässä kääntöpiirillä. Zeniitti tarkoittaa korkeinta kohtaa taivaalla, josta Auringon säteet paistavat suorimmin keskipäivällä maata kohti.

Tehtävä s. 24
2. Kalottialueilla ei ole puolen vuoden mittaisesta kesästä huolimatta lämmin, koska Auringon säteilyt tulevat Maahan viistosti ja näin säteily jakautuu laajemmalle alueelle. Kesäisin säteet tulevat niin matalalta, etteivät ne lämmitä ja talvisin vallitsee kaamos.

Kappale 1

Ranska on yksi Länsi-Euroopan valtioista. Pinta-alaltaan Ranska on 643 801 neliökilometriä, mikä tekee siitä yhden Euroopan suurimmista valtioista. Ranskan väkiluku on 66,5 miljoonaa. Valtiomuoto on tasavalta. Maan pääkapunki on Pariisi, joka sijaitsee Ranskan pohjois puolella Seine-joen varrella.

Tärkein oppimani asia ensimmäisestä kappaleesta oli karttaprojektiot. Se tarkoittaa sitä, että Maan pinta siirretään kartaksi kaksiuloitteiselle tasolle. Maan pallomaisen pinnan takia, välimatkat, eri maanosien koko voi muuttua ja muodot vääristyä. Tämän takia on kehitetty erilaisia karttaprojektioita, joilla on eri käyttötarkoitukset. Niitä ovat Albersin, Winkel-Tripel ja Mercatorin projektio.

Uusi käsite on kartografia, joka tarkoittaa karttojen tuottamiseen keskittynyttä tieteenalaa. 

Tehtävä s. 10 

2. Luettele maanosat ja valtameret

Eurooppa, Aasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Etelämanner

Tyynimeri, Atlantti, Jäämeri ja Intianvaltameri